Johdanto
Yhteisessä loppuraportissamme keskitymme tarkastelemaan niitä konsepti-ideoita, joita kaavailtiin tapahtumaan, mutta jotka eivät loppujen lopuksi toteutuneet. Kerromme myös hieman tilapäiskäytöstä yleensä ja Myyrmäen alueen asukastoiminnasta.
Tilapäiskäyttö kurssilla
Tilapäiskäytöstä puhuttaessa on otettava huomioon sen hyvin erilaiset muodot. Esimerkiksi Lehtovuori ja Ruoppila kuvaavat tilapäiskäytössä syntyvää toimintaa kolmen kategorian avulla, jotka he määrittelevät toiminnan muotojen ja keston avulla (2012, 30-31). Kategoriat ovat transient, recurrent ja migrant. Transient -toiminta on vain kerran rajallisessa ajassa tapahtuvaa, recurrent esimerkiksi vuosittain toistuvaa ja migrant toistuvaa mutta paikkaa vaihtavaa toimintaa (Lehtovuori & Ruoppila 2012, 30). Tilapäiskäyttöprojektia Colosseumissa on mahdollista tarkastella kaikkien esitettyjen kategorioiden valossa riippuen toimijasta. Kurssilaisten ja kurssin huipentuman, M.Y. Festin, kannalta toiminta oli transientiä, ainoastaan kerran paikassa ja ajassa tapahtuvaa. Kyseinen kurssiporukka ei kokoonnu enää uudestaan jatkamaan tai kehittämään tapahtuman perinnettä. Kuitenkin idealistisena tavoitteena ja toiveena olisi recurrent -toiminta. Esimerksi sekä Elo että Newsec, kiinteistön omistaja ja sen hoidosta vastaava taho, esittivät toiveita pitkäkestoisemman toiminnan testaamiseksi ja ideoimiseksi. Myös tapahtuman kävijöiltä tullut palaute sisältä toiveita tapahtuman jatkon puolesta. Näin ollen projekti sisälsi myös piirteitä toistuvan toiminnan tavoittelusta, vaikka kyseinen aspekti onkin vaikea toteuttaa käytännössä kurssin kertaluontoisuuden vuoksi. Jos tapahtuman jatkuvuutta toivottaisiin, tarvittaisiin uusi vastuullinen taho. Vaikka edellä Tilapioneerit -kurssia on luonnehdittu transientiksi projektiksi, se on tätä ainoastaan osallistuvien opiskelijoiden ja paikan suhteen. Kurssi on kuitenkin vuosittain järjestettävä, mutta paikkaa ja osallistujia vaihtava. Tilapioneerien toimintaa voisi siis jäsentää migrant -kategorian avulla.
Myyrmäki on alueena kasvava ja kehittyvä. Itse asiassa aluetta kehitetään aktiivisesti elävän ja urbaanin keskuksen suuntaan (Järnefelt 2018). Suuri kiitos alueen uudella nousulla ja jopa trendikkyydelle kuuluu paikallisille aktiiveille ja Myyrmäki -liikkeelle, jotka ottavat toiminnassaan huomioon alueen ominaisuudet ja erikoispiirteet ja näin ollen järjestävät monipuolista toimintaa erilaisille ryhmille. Omat konsepti-ideamme ottivatkin innoitusta paikallistoiminnasta, ja yritimme luoda monipuolista ohjelmaa laajasti erilaisille ihmisille, myös marginaaliryhmille. Kyseisten konseptien kanssa ilmeni kuitenkin erilaisia vastoinkäymisiä, useimmiten liittyen aikaan, ja nämä eivät toteutuneet. Konsepti-ideamme sis tähtäsivät laajaan inklusiivisuuteen ja monipuolisuuteen
Myöhemmin tarkemmin esiteltävä taideprojekti on hyvä esimerkki päämääristämme. Se tavallaan tähtää amatöörien tuottamaan elinympäristötaiteeseen Verkasalon (2012) käsitteiden mukaan. Taide olisi ollut tarkoitus toteuttaa yhteisöllisesti pajamuotoisesti. Toisin kuin Verkasalon (2012, 17) esittämässä jaottelussa, konseptissamme taiteen tuottamiseenkin oli tarkoitus valjastaa paikalliset toimijat, mieluiten vaikeasti tavoitettaviin marginaaliryhmiin kuuluvat sellaiset. Konseptin ideana olisi siis saada paikallisia toimijoita tekemään taidetta tapahtumaamme ja näin ollen toivottavasti myös osallistumaan lähipiireineen tapahtumaan. Lisäksi hieman piilossa olevana tavoitteena oli luoda puitteet vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle sekä taidetta luodessa että sitä esiteltäessä itse tapahtumassa.
Toisena hyvänä esimerkkinä kohderyhmän laajennukseen pyrkivästä konseptista on käsityöpaja. Käsityöt voivat parhaimmillaan toimia sukupolvia yhdistävänä siltana ja vanhemmatkin ihmiset paikalle houkuttelevana tärppinä. Lisäksi Myyrmäessä on jo valmiiksi harrastetoimintaa käsitöiden parissa ja näin ollen parhaassa tapauksessa paikalliset tahot olisi saatu mukaan järjestämään käsityöpaja.
Myyrmäen asukastoiminta
Aiemmin mainitun Myymäki-liikkeen toiminta oli suurena innoittaja konseptien ideoimisessa. Petteri Niskanen esitteli 29.3. liikkeen toimintaa ja sen saavutuksia. Tapahtumat olivat siihen asti olleet monimuotoisia, ja halusimme jatkaa samalla linjalla. Liikkeen tavoitteena on alusta alkaen ollut mahdollistaa asukaslähtöistä ja yhteisöllistä aktiviteettia, jonka yhtenä päämääränä on luoda viihtyisämpää lähiötä ja vahvistaa asukkaiden paikallisidentiteettiä. Myyrmäen juna-aseman kunnostaminen graffititaiteella on yksi liikkeen ensimmäisistä tempauksista. Katutaide on olennainen osa myyrmäkeläistä kaupunkikuvaa, ja erilaisia graffititeoksia onkin tehty kollektiivisina projekteina ympäri Myyrmäen suuraluetta muunmuassa alikulkusiltoihin ja aitoihin (Niskanen 2018).
Myyrmäessä järjestetään yhteisöllistä toimintaa laaja-alaisesti. Myyrmäki-liike pääasiallisesti mahdollistaa tapahtumien toteuttamisen, kun joku haluaa niitä järjestää, mutta ei itse toimi pääjärjestänä (Niskanen 2018). Myyrmäessä toteutetaan asukaslähtöisesti esimerkiksi konsertteja, puistokirpputoreja ja käsityömarkkinoita sekä oma taiteiden yö. Lisäksi Myyrmäki-liikkeellä on kauppakeskus Isomyyrissä oma coworking-tila, jota saa käyttää omiin tarpeisiinsa esimerkiksi kokouksia järjestettäessä (Niskanen 2018).
Konseptit – suunnittelu
Newsecin edustaja Eero Ojala kertoi yhden Colosseumin jatkokehitysideoista olevan kulttuuritila. Vantaan kaupungin strategia pyrkii kehittämään Vantaata ennakkoluulottomaksi kokeilualustaksi, ja esimerkiksi Myyrmäen suuralueen kohdalla painopiste on taiteessa, kulttuurissa ja festivaaleissa. Myös oppilaitosten ja yritysten tukeminen uusien innovaatioiden toteuttamisessa on keskeinen tavoite (Järnefelt 2018).
Innovointiryhmässämme pyrimme seuraamaan näitä suuntaviivoja ideoidessamme konsepteja. Osa ryhmäläisistä kävi haastattelemassa nuoriso-ohjaajia nuorisotalo Arkissa liittyen taideprojektikonseptiin, yleisesti kiinnostuksesta tapahtumaa kohtaan ja nuorten kohtaamiseen. Haastattelussa kävi ilmi, että nuoret eivät ole vain nimellisesti vaikeasti tavoitettava ryhmä. Ohjaajat kertoivat nuorten jättävän väliin jopa etukäteen paljon innostusta herättäneet tapahtumat. Arkin työntekijät olivat hyvin innoissaan taideprojektista kunnes kuulivat aikataulun. Se oli heille aivan liian tiukka. Lisäksi Arkissa oli juuri alkamassa pitkäkestoisempi ja sitoutumista vaativa graffitityöpaja.
Konseptit – esteet ja jatkopohdinta
Ideoimme alustavasti monimuotoista ohjelmaa ”jokaiselle jotakin”-periaatteella. Käytettävissämme olevissa tiloissa oli paljon pieniä konttorikoppeja, joihin olisimme halunneet kehittää paljon erilaista toimintaa. Suunnittelimme niihin mm. keppihevostelua, koodaustyöpajaa, teehuonetta ja käsityöpajaa, joista mikään ei loppujen lopuksi toteutunut. Itse otin yhteyttä keppihevosharrastajiin ja pyysin heitä järjestämään haluamaansa ohjelmaa, esimerkiksi askartelutyöpajaa tai keppihevoskatrillia. He eivät kuitenkaan päässeet paikalle, sillä tapahtumapäivänä järjestettiin Heurekassa keppihevostapahtuma, johon he olivat osallistumassa. Emme ottaneet yhteyttä muihin lajin harrastajiin enää sen jälkeen.
Olin myös yhteyksissä Myyrmäen eläkkeensaajien puheenjohtajaan ja kyselin heiltä mahdollisuutta vetää käsityöpajaa tapahtumassa. Olimme yhteyksissä muutaman viestin verran, ja puheenjohtaja sanoi palaavansa asiaan, muttei koskaan palannut. Itsekin puoliksi unohdin koko jutun, kun aika alkoi käydä tiukille ja päivät ennen tapahtumaa venyivät pitkiksi, joten aloitteellisuus omalta osaltani jäi ehkä liian vähäiseksi.
Teehuonetta ja teeseremoniaa kyseltiin usealta taholta järjestettäväksi tapahtumaan, sillä monet pitivät ideasta. Se olisi ollut mielenkiintoinen lisä ohjelmaan ja mielestäni sopinut tapahtumaan hyvin, varsinkin kun pieniä koppeja oli paljon. Lisäksi kaikki teeseremonioita järjestävät tahot olivat ideasta kiinnostuneita, mutta aikataulu osoittautui ongelmaksi: kaikilla järjestävillä tahoilla oli jo 5/5 muuta menoa.
Koodauspaja tai mahdollisesti jopa minihackathon nousi konseptiksi vastapainona hyvin vahvasti M.Y. Festin ohjelman läsnäolevalle kulttuuriin painottuneisuudelle. Pajan kohderyhmä olisi ollut eri kuin kulttuuriin painottuneempien konseptien: se olisi mahdollisesti tarjonnut asian tunteville paikan hengata ja verkostoitua yhdessä. Toisaalta koodaus on tällä hetkellä hyvin in, ja tarpeeksi matalan kynnyksen paja olisi saattanut houkutella asiasta kiinnostuneita kokeilemaan koodauksen alkeita. Mahdolliseen järjestäjätahoon oltiin yhetydessä, ja he kävivätkin katsastamassa tilan. Kyseinen henkilö oli hyvin kiinnostunut tapahtumasta ja sanoi yrittävänsä tulla startup -yrityksensä kanssa järjestämään pajan, toimivathan he parhaiten juuri paineen alla ja tiukan aikataulun puitteissa Kuitenkin tapaaminen jäi aikatauluihin liittyvistä ongelmista johtuen suhteellisen viime tinkaan ja vappukin ehti tulla väliin ennen kuin yhteyshenkilömme kuuli koodaritahosta jälleen. Heillä ei ikävä kyllä ollut tapahtumapäivän vapaana kuin yksi henkilö, jonka vahvuuksiin opettaminen ei kuulu. Lisäksi tämä vahvistus tuli aivan pari päivää ennen tapahtumaa, joten sekundääriin kontaktiin ei ollut enää aikaa olla yhteydessä.
Ylipäätään ohjelman toteuttamisessa suurimmaksi esteeksi nousi tiukka aikataulu. Moni ei voinut tai halunnut lähteä mukaan lyhyellä varoitusajalla, vaikka ohjelma ei olisi tarvinnut juurikaan muita resursseja kuin materiaalit ja jonkun sitä vetämään. Useilla oli samana päivänä jo jotain, tai he eivät olisi ehtineet valmistautua tapahtumaan tarpeeksi osallistuakseen siihen ohjelman vetäjinä.
Lähteet
Järnefelt, Mirka 2018: Myyrmäki kokeilu- ja kehitysalustana. Luento Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston projektikurssilla.
Lehtovuori, Panu & Ruoppila, Sampo 2012: Temporary uses as means of experimental urban planning. UDK Brojevi, 711(4), 29-54.
Niskanen, Petteri 2018: Myyrmäki-liike. Luento Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston projektikurssilla.
Verkasalo, Aino 2012: Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö, 41(1), 14-26.