Johdanto
Kuten aiempina vuosina myös tänä vuonna Tilapioneerit-projektikurssi rakentui kaupunkikulttuurin, tilapäiskäyttöjen ja kiertotalouden teemojen ympärille. Projektikurssin tarkastelun kohteena oli Myyrmäessä sijaitseva uutta käyttötarkoitusta hakeva vajaakäyttöinen Colosseum-rakennus. Kurssin luentojen ja pienryhmätyöskentelyn pohjalta ideoimme ja testasimme erilaisia ohjelmakonsepteja tilapäiskäytön muodossa.
“Tilapäiskäytöllä tarkoitetaan vapaan tai alikäytetyn maa-alan tai rakennuksen väliaikaista aktivointia esimerkiksi vuokraamalla se käyttäjälle tietynlaisin ehdoin. Toimintamallista hyötyvät etenkin kiinteistöt, joiden kehittämiseksi ei ole välitöntä kysyntää tai joiden tiedetään joutuvan odottamaan uuden ratkaisun valmistumista. Tilapäiskäytön avulla voidaan tutkia ja kehittää uusia mahdollisuuksia vaiheittain ja pienin kustannuksin. Itse toiminnot voivat olla määräaikaisia, toistuvia tai siirtyviä, mutta niistä voi myös muodostua pysyviä.” (Hernberg 2014, 44.)
Hella Hernbergin mukaan tilapäiskäytöt hyödyttävät kaikkia osapuolia – niin kiinteistönomistajia kuin vuokralaisia – sillä siinä etsitään ratkaisuja ongelmiin, joita vajaakäyttöiset tai tyhjenevät tilat aiheuttavat. “Vanhojen” tilojen uusiokäyttö edistää myös kulttuuriympäristön säilyttämistä ja se tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi kansalais-, kulttuuri- tai yritystoiminnalle. Hernberg kiteyttää, että olemassa olevien rakennusten ja tilojen hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti jo rakennetun infrastruktuurin käyttöön. (Hernberg 2014, 9.)
Colosseum on keskeisellä paikalla Myyrmäen keskustassa ja vain reilun 15 minuutin junamatkan päässä Helsingin keskustasta. Myyrmäki on tällä hetkellä muuttuva alue, jonne ollaan kaavailtu uutta infrastruktuurin liittyvää kehitystä (Metropolian kampus, uusia jalankulkuväyliä, viheralueita, jne.). Colosseum on rakennettu asteittain vuosina 1979-1987 Imatran voiman pääkonttoriksi, jonka tilat ovat suurimmaksi osin vuokrattuna. Osa tiloista on kuitenkin tyhjänä. Rakennuksen tulevaisuudensuunnitelmiin sisältyy visioita muun muassa hotellista ja aikuiskoulutuskeskuksesta. Tämän lisäksi kiinteistönomistajan tarkoituksena on käyttää tiloja julkisten palveluiden hyväksi. Myös yhteiskäyttötilojen mahdollisuus on yksi Colosseumin tulevaisuuden käyttötarkoituksista. Ohjeistuksena kiinteistön omistajilta tuli ideoida rohkeasti ja käyttää mielikuvitusta konseptien suunnittelussa.
“Tilapäiskäyttö eroaa tilan pysyvästä käytöstä ensinnäkin siten, että siinä tilaa tai aluetta käytetään tarkoitukseen, johon sitä ei ole alun perin suunniteltu. Esimerkiksi kokonaan tai osittain tyhjilleen jäänyt vanha tehdasalue voi toimia pienyrittäjien toimitiloissa tai museona. Rakennuksen tai maa-alueen tilapäiskäyttö sijoittuukin tavallisesti ajankohtaan, jolloin sillä ei ole kysyntää alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.” (Rieder 2017, 3–4.)
Vaikka kiinteistö on luokitukseltaan toimistotila, soveltui se hyvin usean erilaisen konseptin testausalustaksi. Tilat eivät aiheuttaneet sinällään ongelmia suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, mutta jonkinlaisena haasteena oli tilan suuri koko ja se, kuinka käyttää ja täyttää tilaa niin, ettei se jää vajaaksi tai tyhjän näköiseksi.
(Ote M.Y. Festin viestinnän toimintasuunnitelmasta)
Keskeisen sijaintinsa lisäksi Myyrmäki on omana kaupunginosana varsin omalaatuinen ja siitä myös tunnettu – Myyrmäen vahva identiteetti katutaideskenen Mekkana houkuttelee ihmisiä ihailemaan katutaidemuraaleja ja -maalauksia. Jo ennen konseptien ideointia tai suunnittelemista tavoitteenamme oli sisällyttää niihin mahdollisimman paljon myyrmäkeläisyyttä. Tapahtuman jälkeen saadun kävijäpalautteen perusteella olimmekin onnistuneet tässä tavoitteessa.
Kaikki konseptit liittyivät olennaisesti enemmän tai vähemmän kaupunkikulttuuriin. Muita tärkeitä arvoja projektimme kannalta olivat kiertotalous, monikulttuurisuus ja esteettömyys, jotka kaikki olivat enemmän tai vähemmän läsnä sekä konsepteissa että itse tapahtumassa. Jo ideointi- ja suunnitteluvaiheesta alkaen oli mielestämme ensisijaisen tärkeää, että teemme yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Emme halunneet suunnata tapahtumaamme tietynlaiselle yleisölle, vaan meillä oli alusta alkaen taustalla ajatuksena luoda tapahtuma, joka olisi avoin erilaisille ihmisille ja josta löytyisi monipuolista ohjelmaa ja tekemistä. Muuhun Vantaaseen verrattuna Myyrmäen alueella on huomattavasti enemmän eläkeikäistä väestöä (Vantaan väestö 2017/2018), minkä takia meistä oli tärkeää luoda tapahtuma, joka olisi kiinnostava myös iäkkäämmälle yleisölle.
Ideasta käytäntöön
Kaupunkikehityksestä puhuttaessa on kyseessä monen eri järjestön, yrityksen, viraston sekä väestönosan intressit. Kurssin aikana saimme tutustua laajaan kirjoon eri näkemyksiä aiheesta omaaviin julkisen hallinnon, yksityisen ja neljännen sektorin toimijoihin. Esittelemme niistä mielestämme hankkeemme kannalta keskeisimmät sekä tärkeimmät arvot ja tavoitteet. Tilapioneerit kurssin keskiössä ovat kansalaisaktiivisuus ja vapaana olevien tilojen tilapäiskäyttö. Pyrimme edellämainittuja lähestymistapoja käyttäen vastaamaan esille tulleisiin tarpeisiin.
Vantaan kaupunki on tällä hetkellä kovan kasvun ja suuren muutoksen kohteena, jonka vuoksi julkishallinnolla on suuri tarve vastata asukkaittensa uusiin tarpeisiin. Alueelle syntyy vuosittain paljon uusia työpaikkoja ja väkiluku jatkaa kasvamistaan. Iso osa kaupunkiin muuttavista puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten osuus väestöstä olisi jo yli 28% nykyisen 16%:n sijaan. Vantaan kaupunki haluaa kohentaa asuinalueidensa houkuttelevuutta sekä elävöittämään kaupunkikuvaa. Tämän takia asukkaiden toiminta pyritään näkemään arvoa luovana ominaisuutena, jota on syytä tukea ja edesauttaa.
Sitran kiinnostuksen kohteet projektiimme liittyen keskittyivät kestävään kehitykseen ja kiertotalouden innovaatioihin. Heidän näkökulmastaan rakentamista ei pitäisi nähdä itseisarvona, vaan olisi mieluummin pyrittävä erilaisten yksilöiden ja organisaatioiden tarpeiden ja toimintojen systeemiseen toteuttamiseen. Tilapäiskäyttö nähdään vaihtoehtona rakentamiselle, jonka oleellisiin ominaisuuksiin kuuluvat uusiokäyttö sekä kierrättäminen.
Newsec:in käsitys asenneilmapiirin ja työmaailman trendien muutoksesta jatkaa samalla linjalla, kuin edellämainitut tahot. Konkreettisten hyödykkeiden tai kulutustavaroiden sijaan keskitytään toimintoihin ja tarpeiden täyttämiseen, jossa yksilö on keskiössä. Materiaaliset tuotteet nähdään työkaluina, joilla voidaan saavuttaa asetettu tavoite, sen sijaan että itse tuotteen valmistaminen olisi päätarkoitus.
Innovointiryhmässämme syntyi kolme selkeämpää ideaa, jotka koimme toteuttamiskelpoisiksi. Jokainen konsepteista materialisoitui osaksi M.Y. Fest tapahtumaa enemmän tai vähemmän suunnitelmiemme mukaisesti, joko oman tai muiden kurssilaisten työpanosten ansiosta.
Ensimmäinen konseptimme liittyi tapahtuman aikana tarjoiltavaan ruokaan. Halusimme paikalle nykytrendin mukaisia ruokarekkoja, jotka myisivätpaikallaolijoille laadukasta ruokaa edullisin hinnoin. Eri ruokakulttuureja edustavalla tarjonnalla pystyisimme houkuttelemaan mahdollisimman laajan kirjon kävijöitä, sekä luomaan monikulttuurisen ilmapiirin tapahtumalle. Ruokarekat Colosseumin edustalle aseteltuna toimivat myös selkeänä maamerkkinä tapahtumalle ja olisivat visuaalinen viite siitä, mitä itse sisätiloissa tapahtuisi.
Toinen konseptimme oli koko tapahtumatilaan eri puolille ripoteltu taidegalleria. Ideaan liittyi vahvasti kävijöiden mahdollisuus osallistua itse taiteen tekemiseen jo valmiiden paikalla olevien teosten lisäksi. Suunniteltu vieraiden osallistaminen ja konseptin DIY-henki oli selkeää jatkoa Myyrmäen kasvavasta maineesta katutaiteen keskuksena tilattuine muraaleineen ja muina paikallisilla kaduilla näkyvistä taideteoksista. Itse ennakkoon tehdyt taideteokset toteutuivat paikallisten graffitimaalarien toimesta.
Kolmas konseptimme on tässäkin kirjoituksessa tarkemmin käsiteltävissä oleva LEPO-lounge. Halusimme luoda tapahtumassa kävijöille tilan, jossa viettää rauhallista ja kiireetöntä aikaa eri ohjelmanumeroiden lomassa ja mahdollisesti seurata passiivisemmin esityksiä. Myöskin konseptin jatkuvuus tapahtuman jälkeenkin mahdollisissa Colosseum-rakennuksen muutosratkaisuissa vaikutti kaikkein suotuisammalta verrattuna muihin kehittelemiimme ideoihimme. Itse tilan luominen vaatii vähän resursseja sekä ylläpitoa, kuitenkin tarjoten vapaan alustan monipuoliselle käytölle. Tilan viihtyvyyteen olisi syytä kiinnittää huomiota kasvien ja muiden kiinteiden huonekalujen osalta, jotta ihmiset hakeutuisivat paikalle omasta vapaasta tahdostaan.
Konseptia testataksemme haastattelimme kolmea Kaisaniemen ala-asteen oppilasta (Elias 9v, Roope 8v, Aki 8v, (nimet muutettu)) Helsingin kaupunginmuseon lounge-tilassa, joka oli rakennettu Helsinki Clubbing-näyttelyn yhteyteen. Kysyimme heidän mielipidettään tilan toimivuudesta ja viihtyvyydestä. Halusimme luoda Colosseumia varten mukautetun version museon omasta lounge-tilasta. Lapset viihtyivät tilassa mielellään ja heillä vaikutti olevan hauskaa. Huoneessa olevat kasvit vaikkakin elottomat sellaiset piristivät muuten tylsää ja yksinkertaista arkkitehtuuria. Aki osasi kertoa, että tilassa oli aikaisemmin keinu joka roikkui katosta ja sen perään he haikailivat. Muiden kurssin ryhmiltä saamamme palautteen pohjalta päätimme siirtää loungen sisätiloihin aluksi suunnittelemamme ulkona sijaitsevan sisäpihan sijaan. Muutenkin kurssin edetessä huomasimme, että ideoiden syntyminen, testaaminen, hiominen ja lopulta toteuttaminen on hyvin epälineaarinen prosessi, eikä mielestämme yhdelläkään konseptilla ollut täysin selkeää omistajuutta.
LEPO-lounge M.Y. Festissä ja konseptin jatkuvuus
Suunnittelemamme LEPO-lounge on kaikille avoin viihtyisä oleskelutila. Tilaan kuuluu olennaisesti useita istuimia, viherkasveja sekä muutama kappale yksinkertaisia leikkikaluja. Tilan kuuluisi mielellään olevan iso ja avoin suhteutettuna tavoiteltuun käyttäjämäärään. Mielestämme konseptille oli tarve M.Y. Festeillä sekä mahdollista jatkoa ajatellen Colosseumin tulevissa rakennussuunnitelmissa. Otimme ideoinnissa myös mallia Tanskan Superkilenistä, joka on Kööpenhaminaan rakennettu suuri kaupunkipuisto ja sen suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon lähialueiden monikulttuurisuus. Tätä taustaa vasten koimme, että juuri Myyrmäkeläisillää olisi kysyntää kyseistä konseptia kohtaan.
Konseptia varten tarvitsimme vähänlaisesti resursseja. Kaiken tarvittavan materiaalin saimme lahjoitettuna ja kierrätettynä. Lounge-tilan ollessa sisätiloissa, voidaan sitä ylläpitää ympäri vuoden ilman kummempia ylläpitokustannuksia. Näemme hankkeessa vain positiivisia puoli, kuten avoimen yhteiden tilan luomisen, jossa ihmiset voivat viettää aikaa ja kohdata toisensa, joskin mahdolliseen satunnaiseen ilkivaltaan on varauduttava. Jos kuitenkin konseptimme toteutuu Colosseumissa, on tilojen vartiointi sekä ylläpito lieveilmiöiden riskiä pienentäviä tekijöitä.
Ohjelmakonsepti LEPO Lounge toteutui M.Y. Festissä: Rakensimme suureen konttorisaliin puistomaisen oleskelualueen, jossa kävijöillä oli mahdollisuus istahtaa hetkeksi kaiken tapahtuman ja vilinän keskellä. Loungesta näki myös stagelle, joten ohjelmanumeroita pystyi seuraamaan myös sieltä. Etäisyys stagesta mahdollisti kuitenkin myös sen, että lounge-alueella pystyi oleskelemaan vapaasti. Lounge-tilaan oli tuotu puistomaista tunnelmaa vihreällä messumatolla, viherkasveilla ja kukilla sekä eurolavoista nikkaroiduilla sohvilla ja säkkituoleilla. Lounge-konseptia sovellettiin myös pienissä määrin muualla tilassa pienempienoleskelualueiden muodossa.
(Kuvat: Anna Hakala)
Konsepti onnistui, vaikka toteutus ei ihan vastannut alkuperäistä suunnitelmaa. Alunperin tarkoituksena oli luoda ensisijainen lounge-tila ulos sisäpihalle, mutta sääolosuhteiden epävarmuuden sekä tilaongelmista johtuen päälounge siirrettiin sisälle konttorisaliin – sisäpihalle tuli kuitenkin myöhemmin pop-up -sauna sekä pienempi oleskelualue. Loungesta oltiin visioitu keidasmaista oleskelualuetta keskelle tapahtumantäyteistä M.Y. Festiä ja siinä tavoitteessa onnistuimme. Loungessa oli jatkuvasti kaikenikäisiä kävijöitä joko rentoutumassa, syömässä ja seurustelemassa tai seuraamassa stagen ohjelmaa.
Lähteet:
Hernberg, Hella 2014. Tyhjät tilat – Näkökulmia ja keinoja olemassaolevan rakennuskannan uusiokäyttöön. Ympäristöministeriö.
Rieder, Daniel 2017. Kiinteistön tilapäiskäyttöjen haasteet ja mahdollisuudet – Tapaus Helsingin yliopiston Geo- ja maantieteiden laitoksen Tilapioneerit-projektikurssi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Vantaan väestö 2017/2018. Vantaan kaupunki.