Projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, MAA-404, 5 op, Reijo Mälkiä
Ennakkotehtävässä keskityin Helsingissä toteutettuihin ulkotiloissa oleviin tilapäistiloihin/ -toimintoihin esimerkkinä mm. Kiasman stage ja Rautatientorin luistelukenttä, joka on erityisen onnistunut toimiessaan talvella. Vastaavia talvitoimintoja ei juuri ole, vaikka Helsingin kannattaisi imagosyistäkin panostaa talveen. Oma ehdotukseni oli kuitenkin hubitila Colosseumin 700 m2:n halliin, tilapäinen maisemakonttori Isomyyrissä toteutetun mukaisesti. Muiden 21:n ehdotuksissa oli monta mielenkiintoista, mutta eniten kolahti Sähköenergiaa pyöräilemällä, sinänsä hullu idea joka voisi olla hyvinkin toimia.
Itse 5/5-projektin kannalta keskityin innovaatioryhmä 3:ssa ulkotiloihin, Colosseumin edustalle Rajatorpantielle päin ehdottaen puutarhaistutusten ja -kukkien esittely- ja myyntitilaa sekä polkupyöräilyn ja -pyörien esittelytilaa. Ne eivät kuitenkaan oikein tuntuneet saavan ilmaa siipiensä alle. Ajankohta olikin hieman liian varhainen ja päivä kolea vaikka aurinkoinen.
Niinpä konkreettiseksi osuudekseni jäi sponsorirahan etsiminen, joten hieman selostan sitä. Lähestyin sen tiimoilta muutamaa rakennusalan konsulttia lähtökohtana että ovat saaneet kauttani toimeksiantoja ja siten ikään kuin pienessä ”kiitollisuudenvelassa” sekä ovat toimistojensa omistajia/osaomistajia. Lähestyin heitä seuraavanlaisella email-viestillä:
”Ykä,
Olen projektikurssilla tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, HY MAA-404, johon liittyy myös kaupunkitapahtuman tuotantoviikonloppu, ts. kansanjuhla 5.5. Colosseumissa Myyrmäessä Rajatorpantie 8.
Colosseum, lähes Oopperatalon kokoinen Imatran Voiman pääkonttoriksi 80-luvulla rakennettu toimistokolossi, on esimerkki toimistotiloista, teollisuustiloista Kaapelitehdas jonka onnistunutta uusiokäyttöä on meille esitelty, sairaaloita on pelkästään Helsingissä vapautunut seitsemän joista vasta Marialle löydetty uutta käyttöä, näitä siis riittää.
Asiani on, että olen saanut tehtäväksi etsiä pientä sponsorirahaa 5.5. kaupunkitapahtuman kuluihin. Mitä hyödyt? Esimerkiksi 100 eurolla saat nimesi tilaisuuden sponsoritauluun ja 150 eurolla myös sometiedotukseen.
Hanke on jo saanut pientä mediajulkisuutta, googlaa ”Imatran voiman pääkonttoriksi rakennettiin hulppea graniittilinna” tai ”Suomi on täynnä tyhjiä rakennuksia – Miten niihin puhalletaan uusi elämä?”. Ja lisää on tiedossa, projektiin ovat tulossa tutustumaan YLE, Helsingin Sanomat ja muuta mediaa.
Jäin Senaatista eläkkeelle vuoden 2016 aikana ja minulla on aikaa ja tarmoa puuhailla tällaisissa projekteissa, jotka edesauttavat kestävää kehitystä. Taiten tehdyllä suunnittelulla ja korjausrakentamisella saadaan uutta käyttöä purkamisen sijaan.
Terv.Reijo”
Ihan kaikki kandidaattini eivät syttyneet, mutta neljä vastasi rakentavasti mm. seuraavanlaisesti:
”Terve
Olen Kuala Lumpurissa, Vaihteeksi puurakentamisen puolesta.
Kylla KAREGista viela Puhtia On 150 eur edesta.
Vappuaattona Mantalla drinkit taskumateista/laseista
- AwE”
”Hei Reijo,
rakennusten tilapäis- ja erityisesti uusiokäyttö on omastakin mielestä todella oleellista ja kiinnostavaa toimintaa, eli voisin kyllä sponsoroida kaupunkitapahtumaa 100:lla. Uuden elämän puhaltaminen rakennuksiin on paitsi järkevää ekologista ja sosiaalista yhteiskunnallista toimintaa, myös houkutteleva mahdollisuus puhtaasti arkkitehtuurinkin kannalta. Jotta uusiokäyttö löytäisi käyttäjänsä ja syntyisi riittävästi lisäarvoa, tarvitaan varsinkin hiukan ydinkeskustasta sivussa olevalla sijainnilla ärhäkkää ja ennakkoluulotonta toiminnallista ja tilallista otetta. Tässähän olisi aina tilaisuus innokkaalle suunnittelijalle -käyttökelpoinen lopputulos vaatii tosin niin paljon paneutumista että suunnittelu ei ihan onnistune pelkästään ”rakkaudesta taiteeseen”. (Onneksi, niin kuin tiedetään, suunnittelu on rakennushankkeissa aika häviävän pieni kustannus).
- Ykä”
Sponsoroimaan halukkaat konsultit olivat:
-APRT Arkkitehtityöhuone Aarto Palo Rossi Tikka Architects (maan eturivin ”nuoria” arkkitehteja)
-MEHTO Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy (maan suurimpia konstruktööritoimistoja)
-Konsultointi KAREG Oy (pohjarakennus- ja erikoisrakenteiden suunnittelija)
-Insinööritoimisto Äyräväinen Oy (maan suurin LVIA-toimisto)
Ohessa miten ”mainostin” MY Festia aikajanallani facebookissa eli näin projektin ymmärsin:
”MY Fest 5/5 11-18
huomenna se on, huomenna se on – kansanjuhla Colosseumissa Myyrmäessä, Rajatorpantie 8, lentokenttäjunalla pääsee kätevimmin, Helsingin asemalla laitureista 18 ja 19.
Olen mukana vapautuneiden tilojen tilapäiskäyttöä pohtivassa HY:n ja Aallon Tilapioneerit-projektissa, johon liittyy myös kaupunkitapahtuman tuotantoviikonloppu eli kansanjuhla 5.5. Colosseumissa klo 11-18 ja iltajuhla klo 20-04. Vapaa pääsy, tervetuloa!
”Suomi on täynnä tyhjiä rakennuksia – Miten niihin puhalletaan uusi elämä?” otsikoi eräskin media projektiamme. Se on osa laajempaa Sitran kiertotaloushanketta ja meille on mm. luennoitu onnistuneista ja vähemmän onnistuneista esimerkeistä löytää uutta käyttöä, somen tuomista uusista alustoista ja suurista muutoksista ihmisten toimintakulttuuriin sekä tietysti kiertotalouden liiketoimintamallista. Vanhasta periaatteesta ettei hukata mitään, jonka osalta mm. konepajateollisuudessa ollaan pitkällä. Siis tässä maailmassa jossa 60 000 rahtilaivaa on koko ajan liikenteessä kuljettamassa materiaalia edes takaisin, jossa 2,5 mrd ihmistä elää köyhyydessä ja tarvitaan neljä maapalloa takaamaan kaikille suomalainen elintaso.”
Luennoista (erinomaisia ja pari tähtiluentoa) jäi takaraivoon, pähkinänkuoressa tärkeimmistä:
Sitran Nani Pajusen kiertotalousluennosta on loppuosa eo. facebook-postauksessani. Pitääkö aina rakentaa uutta, elämme kuitenkin niukkuudessa. Vesi ja hiekka ovat loppumassa, Persianlahden tekosaarien hiekka kuljetetaan Intiasta ja Uudesta Seelannista, Brasiliassa valmistetaan kierrätyshiekkaa purettavien talojen betonielementeistä. Elinkaaren pidentämiseen päästään muunneltavuudella, huollolla ja korjauksilla. Keskeistä uusiutuvuus, korvattavuus, energiatehokkuus. Kiertotalousliiketoimintamalli on pitkällä monella teollisuudenalalla, pyritään olemaan hukkaamatta mitään. Jakamisalustat tärkeitä, jos autoa tarvitaan vain kaksi viikkoa, kannattaako omistaa.
Newsecin Eero Ojala puhui työympäristön trendeistä, activity space working, työskentelypaikoista joista koti on yksi. Esimerkkinä 150 it-firma joka avotilasta nimeämättömiin työpisteisiin (näin oli meillä Senaatti-kiinteistöissäkin että joka aamu sai katsoa mihin läppärinsä kytkee). Työelämää kahlitsee vieläkin vanhanaikainen ajattelu, esimerkiksi että mainostoimiston tiimin täytyy tulla aamulla yhtaikaa töihin. Sijainti (mihin nähden), muunneltavuus, parkkipaikat (tosi tärkeä edelleen)/julkinen liikenne, vihreys (ei enää vaan holistisemmin). Mistä tunnistaa trendit? Näille ominaista, että alkuun trendiä yliarvioidaan, sitten aliarvioidaan vaikka on jo päällä, vrt. nettikauppa joka laajentunut räjähdysmäisesti. Mistä kiinteistön arvo muodostuu, ei rakennuskustannuksista vaan paljonko tuottaa vuokratuloja (itselleni tuttu pääomituskaava eli jos kiinteistö tuottaa 1 milj. € ja oma tuottovaatimus on 10%, niin kiinteistön arvo on 10 milj. €). Mutta hieman oudolta tuntui Ojalan näkemys, että kannattaa mieluummin antaa vuokralle osa kiinteistöä hyvään hintaan kuin koko kiinteistöä hieman alihintaan. Jotta tämä hyvän vuokralaisen osuus ikään kuin simuloituisi tyhjillekin tiloille – tätä en usko. Mutta hyvä ajatus on, kannattaako tilojen vuokraa sitoa aina neliöihin, yhtä hyvin voisi mittana käyttää aikaa. Colosseumille on Ojalan mukaan pohdittu seuraavia käyttötapoja: 1. toimistokäyttö, 2. majoitus/hotelli, 3. vapaa-aika/kulttuuritoiminta, 4, liiketila (kauppakuja kulkisi rakennuksen läpi), 5. aikuiskoulutuskeskus.
Kaapelitalon Raine Heikkinen puhui toimimisen tärkeydestä, kun joku leimautuu, sillä on taipumus muodostua pysyväksi. Käyttäjien löytämisessä tähdellistä asiakkuuden ymmärrys, se että tarpeet nousevat alhaalta ylös. Asiakkaat jaettu kategorioihin: avain-, tuotto-, kasvu- ja täyttöasiakkaat. Hedelmäkoriasiakkaat ovat kiinnostavimpia, yleensä nuoria jotka tuovat kehiin uusia juttuja, niillä saadaan mainetta. Luovuuden fasiliointi helpompaa avoimissa ei-viimeistelemättömissä tiloissa, että voi muokata tilaa. Työn tekemisen muutos on ymmärrettävä. Kaapelitalossa on vuokrattavaa tilaa 57 000 m2, 250 vuokrasopimusta, 1000 ihmistä töissä ja vuodessa 1 milj. vierailijaa. Kaupunki omistaa ja vaikka vuokralaiset ovat ”tyhjätaskuja” kulttuuritoimijoita, talo kannattaa itsensä. Uutta on kylkeen rakennettava Tanssin talo.
Mikä on nousemassa pinnalle, voi olla muuta kuin ehkä kuvitellaan. Mikä on tilojen osalta iso trendi. Tähän saakka puhuttu vapautuneista teollisuustiloista mutta paljon muitakin. Helsingissä on vapautunut seitsemän sairaalaa, joista vasta Marialle löydetty käyttöä. Muualla erityisesti keskikokoisia kauppakeskuksia vapautuu uusien jättikeskusten ja keskustoihin rakennettavien Prismojen ja CityMarkettien tieltä. Puhumattakaan vapaasta n. 1 milj. toimistoneliöstä. Yksityistä rahaa tulossa, Baltiassa ollaan pitemmällä.
Seuraavaksi puhunut Anna Kholina Aallosta vetosi mm. Marc Augéen. Marc Augé on puhunut joutomaiden, satamien ja työmaiden “epävarmasta charmista”, seikkailun ja muutoksen mahdollisuudesta. Siis sivusi samaa kuin Raine, että varsinkin kulttuurikäyttäjiin vetoaa tilojen viimeistelemättömyys. Tämähän on etu myös kiinteistönomistajan kannalta, kovin paljon ei ole tarvetta investoida tuunaamiseen, kunhan tilojen terveellisyys ja turvallisuus varmistetaan.
Pasi Mäenpää HY:ltä puhui kaupunkiaktivismista voimavarana. Se on yhteiskunnan neljäs sektori sisältäen osallistumisen, innovatiivisuuden, yhteisöllisyyden, ekologisuuden. Kaupunkiaktivismin käännekohta oli 2011-2012. Se on proaktiivista toimintaa edellyttäen internetin ja somen, mikä mahdollistaa itseorganisoitumisen, samoin kuluttajuuden muutosta. Aiemmin se oli enemmän poliittista protestia, pettymystä politiikkaan. Alustana on useinkin facebook, joka panostaa yhteisöryhmiin. Useinkin organisaationa on pelkkä facebook-ryhmä. Pohjavireenä on ekologinen käänne ja työn muutokset (luovuuden korostuminen). Yritystoiminta on paljolti startup-henkistä. Ilmenemismuotoina ravintolapäivä, siivouspäivä, kirjamessut, ”lapset jakoon”-liike, kaupunginosien block partyt, joissa korostuu hauskanpito ja yhteisöllinen meininki, mutta myös lähiympäristön parantaminen (placemaking), monet asiat lähtevät tilasta. Rahoituksena usein joukkorahoitus, vrt. REKO-renkaat, tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen. Samoin vertaiskauppa, kiertotalous, kierrätystalous, jakamistalous, Stadin aikapankki (ihmiset vaihtavat työpanosta) kasvamassa. Maailmanlaajuisena ilmiönä voidaan nähdä krypto- ja paikallisvaluutat, jotka haastavat talousrakenteita. Niiden vakautta on epäilty, mutta yhtä lailla epävakaita ovat viralliset valuutat, sen verran pitkään on katteeton setelirahoitus USA:ssa ja viime vuodet EU:ssakin jatkunut, että eihän rahalle ole oikeaa vakuutta, on vain usko. Osin hipsterien hupiprojekteista ja datan tarjoamista mahdollisuuksista on lähtenyt liike, joka muodostaa yhteiskunnan 4.sektorin ja edellyttää uudenlaista demokratiaa. Se asettaa haasteita yhteiskunnan nykyisille poliittisille ja hallinnollisille rakenteille. Tämä näkyy muuallakin maailmalla, esimerkkinä Viiden tähden liike Italiassa ja muut ”populistiset” ilmiöt. On ilmeistä, että se on tullut jäädäkseen, on pysyvää,. Mielenkiintoista miten digitaalisen median luonne ja mahdolliset muutokset vaikuttavat, vrt. facebook ja kaupunkiaktivismi. Uudella teknologialla ja kansalaisaktivismilla on yhteys, Piilaakso on esitetty esimerkkinä. Rikastumisen tavoittelun lisäksi sen taustalla voi nähdä sanfranciscolaisen hippiliikkeen.
Hienoja ajatuksia ravinnontuottamisesta (lähituotanto, biodiversiteetti), jakamistaloudesta (yhteiskäyttöiset sähköautot, aikalukolla toimivat tilat) yms. muissakin luennoissa, mutta ehdottomat avainluennot olivat mielestäni Nanin (niukkuus ja sen edellyttämä säästäminen) ja Pasin (somen avittama kansalaisaktivismi)!