Loppuraportti (Emma): Lounge-tilat

Johdanto

Keskityn tässä raportissa lounge-alueisiin, jotka toteutuivat tapahtumassa menestyksekkäästi, tosin vähän eri tavoin, kuin alunperin oltiin suunniteltu.

Kurssin pääideana oli kehittää tilapäiskäytön avulla vajaa-käyttöistä Colosseumia. Kurssilla nousi moneen kertaan ajatus Colosseumin käytöstä eräänlaisena Myyrmäkeläisten olohuoneena. Tähän ajatukseen tartuimme konseptillamme ja lähdimme ideoimaan viihtyisien olotilojen ideaa. Olohuonemaiset lounge-tilat sopivat yhdessä muiden konseptien kanssa tilojen elävöittämiseen ja niitä on mahdollista hyödyntää niin tapahtumissa kuin pitkäkestoisemmissakin projekteissa.

Myyrmäen alueen toimijoita huomioitiin konseptin kehittämisessä. Mm. myyrmäkiliikkeeltä lainattiin kalustusta tiloihin ja saimme paikallisista opiskelijoista apukäsiä tapahtuman järjestämiseen.

Taustaa ja konseptin luomisprosessi

Kuulimme kurssin aikana erilaisia näkökulmia tilapäiskäyttöihin ja Myyrmäkeen liittyen mm. paikallisilta vaikuttajilta ja kaupungin toimijoilta. Kuulimme mm. Myyrmäen uudesta kaavasta, kiinteistökehittämisen teemoista ja Myyrmäkiliikkeestä. Myyrmäen kasvaessa ja tiivistyessä, voisi ajatella, että Colosseumin tiloille tulee uutta kysyntää. Uudet käyttötarkoitukset ovat vielä kuitenkin vielä avoinna ja mm. monille pienemmille toimijoille saattaa syntyä taloudellisia esteitä toimia tilassa. Kuitenkin juuri pienten toimijoiden avulla voitaisiin saada Colosseumista osa myyrmäkeläisten omaa tilaa.

Innovointiryhmissä ideoimme monia konsepteja, joista moni oli hyvinkin kehityskelpoisia. Päädyimme kuitenkin kehittelemään lounge-ideaa sisäpihalle, sillä koimme, että ainakin keidasmaista olotilaa tarvitaantapahtumaan. Lounge olisi paikka, jossa saisi vain olla ilman minkäänlaisia velvoitteita. Ajatus oli, että tällainen paikka voisi houkutella esimerkiksi nuoria. Jälkeenpäin ajateltuna olisimme voineet ryhmässämme syventyämyös muihin ideoihimme ja esim. liittää ideaan muita toimintoja, mutta kurssiaikataulut vetivät tiukasti eteenpäin (itse keskityin eniten viestintätehtäviin).

Toteuttaminen tapahtumaa varten

Lounge-tilat muovaituivat lopulta hyvin paljon sen mukaan, minkälaisia materiaaleja satuimme saamaan esim. teatterivarastosta tai esim. lahjoituksina. Myös esim. Colosseum talosta onnistuimme lainaamaan rekvisiittaa ja huonekaluja. Lounge-tilat syntyivätkin siis lopulta tuotantopäivinä niille luontevasti sopiviin kohtiin.

Lounge-tilojen fyysiseen toteutukseen tarvittiin monien kurssilaisten panosta.  Messumattojen teippauksista tavaroiden roudailuun. Eurolavoista nikkaroitiin jopa itse penkkejä. Tilojen koristelu ja viihtyisyyden miettiminen olivat avainasemassa toteutuksessa. Kasvillisuus ja penkit yhdessä graffitien kanssa toivat tiloihin värikästä tunnelmaa ja isolle salille keksitty nimitys sisäpuistona kuvasi tilaa erinomaisesti. Kasvillisuuden merkitystä ei tulisi vähätellä. Gary Felsteinin tutkimuksen mukaan (2009) luontomaisemat (myös keinotekoiset) toimivat lounge-tiloissa opiskelijoiden palautumiseen paremmin kuin yksitoikkoiset taustat.     

Suunnitteluprosessista poiketen lounge-tilat eivät keskittyneet niinkään sisäpihalle, vaikka sielläkin mahdollisuus hengailuun ja jopa saunomiseen oli, vaan enemmän isoon saliin, jossa moneen kohtaan muodostettiin tilaa hengailuun ja istuskeluun. Tilaa istuskeluun oli myös etuovien edessä ruokarekkojen yhteydessä. Nämä palvelivat pääasiassa ruokailu tarkoituksessa.

Ison salin eli sisäpuiston eri puolille muodostui hieman erityppisiä loungepaikkoja. Lavan takaiset alueet palvelivat mm. Chocolate & Fruit Paradisen asiakkaita, sekä toimivat osittain päälavan katsomona. Toisen puolen pitkät pöydät palvelivat mm. omien eväiden syöjiä ja lapsiperheitä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(c) Anna Hakala

Tapahtumassa nämä levähtämispaikat tuntuivat sulautuvan luontevasti tapahtuman ohjelmanumeroiden joukkoon. Ihmismäärät vaihtelivat tapahtuman kulun mukaan ja välillä lounge-tiloissa olikin vilkasta. Ylipäätään mielestäni lounge-tiloissa onnistuttiin hyvin luomaan kutsuvan näköisiä paikkoja tapahtuman eri kolkkiin. Lounge tilojen painottaminen saliin oli hyvä idea, sillä tuntui, ettei sisäpihalle niinkään paljon löydetty. Lisäksi vaikka tapahtumaan saatiinkin runsaasti vierailijoita, saattoivat lounge-tilat olla ainakin hiljaisempina aikoina hieman ylimitoitettuja. 

Loppukierrätys otettiin huomioon kiertotaloushengessä tapahtuman jälkeen. Lainatavarat palautettiin ja tavaraa annettiin myös lahjoituksina pois. Eurolavoista tehdyt penkitkin löysivät uudet omistajat. Kurssin jälkeen lounge-tiloja voidaan luoda Colosseumiin pysyvämmin uusien toimijoiden toimesta. Tällöin väliaikaiskokeilu on voinut luoda mallia pidempään pysyvälle konseptille.

Lähteet:

Felstein, G. (2009) Where to take a study break on the college campus: An attention restoration theory perspective. [Online] Available from: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272494408000996 (luettu 21.5.2018) 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *