Loppuraportti Saara: Makuja Myrtsistä

 

Esittelen tekstissäni Makuja Myrtsistä -ruokakonseptia. Lisäksi kerron yleisesti kurssin kulusta ja sisällöstä sekä konseptien luontiprosessista.

 

Johdanto – mistä on kyse?

Tilapioneerit-kurssilla oli tarkoitus tutustua rakennusten tilapäiskäyttöön, niiden ideoimiseen, luomiseen ja testaamiseen. Käytännön työskentelyn lisäksi saimme valtavasti teoreettista pohjaa ja asiantuntijoiden vinkkejä aiheesta kurssin luentojen myötä. Tällä kurssilla pääpaino oli kuitenkin käytännön tekemisellä ja luomisella, joista saimmekin korvaamatonta kokemusta.

Meidän omana tutkimus- ja kokeilukohteenamme oli Myyrmäessä Rajatorpantiellä sijaitseva massiivinen toimistorakennus Colosseum, joka on palvellut vuosien varrella niin Imatran Voiman pääkonttorina kuin verotoimistonakin, lukuisten muiden eri käyttötarkoituksien ohella. Colosseum on kuitenkin ollut pääasiassa toimistokäytössä, mihin me kurssilaiset päätimme tehdä muutoksen ja tuoda rakennukseen jotakin täysin uutta ja uteliasta. Tärkeää oli pitää jatkuvasti päätutkimuskysymys ja kokonaisuus mielessä: Colosseumin erityispiirteet ja juuri sinne sopiva tilapäiskäyttö huomioiden lähialue ja asukkaat, sekä miten tilapäiskäytöillä pystyttäisiin kehittämään kiinteistöä ja koko lähialuetta suuremmassa mittakaavassa. Ajatuksena oli sekä pohtia mahdollista tilapäiskäyttöä 5.5 järjestämäämme tapahtumaan että pitkäaikaisempaa ja pysyvämpää väliaikaiskäyttöä Colosseumin kiinteistöön. Näiden tekijöiden pohjalta ja alkuasetelman mielessä pitäen lähdimme täysin vapain käsin ideoimaan Colosseumiin järjestämäämme tapahtumaa varten kirjaimellisesti mitä tahansa tilapäistä toimintaa – kliseisesti ilmaistuna vain taivas rajanamme.

Konseptien ideointiprosessissa erityisen tärkeää olikin sovittaa myös alueen asukkaiden mieltymykset, halut ja toiveet meitä itseämme kiinnostaviin ja motivoiviin konsepti-ideoihin, joita innovoimme kaupunkitapahtumaan ja Colosseumiin ylipäätään. Maantieteilijänä tämä alueellinen näkökulma oli minulle luontainen. Alueen huomioiminen tapahtui konkreettisesti esimerkiksi siten, että pohdimme myyrmäkeläistä identiteettiä, myyrmäkeläisten vapaa-ajanviettotapoja, Myyrmäessä jo tapahtunutta sekä tulevaa aluekehitystä ja alueen ominaisuuksia, kuten ikärakennetta, vahvaa monikulttuurisuutta ja katutaiteen tärkeää asemaa alueella, ja sovitimme näitä tekijöitä konsepti-ideoihimme parhaamme mukaan. Lisäksi pyrimme huomioimaan alueella ja Colosseumin kiinteistössä aktiivisesti vaikuttavat toimijat, kuten Vantaan kaupunki, kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoava Newsec ja kaikille paikallisille tuttu ja erittäin aktiivinen paikallinen yhteisö Myyrmäki-liike, jonka kanssa teimmekin kurssin aikana paljon yhteistyötä. Otimme huomioon toimijoiden kurssin luennoilla meille esittämät intressit ja ideat alueen ja kiinteistön kehitykselle, ja pyrimme ohjaamaan myös tilapäiskonsepti-ideointiamme näiden tekijöiden pohjalta. Kiinnitimme huomiota myös siihen, mitä myyrmäkeläisiltä mahdollisesti puuttuu alueeltaan ja tässä nousi esille ehkä koko kurssin puhutuin termi – myyrmäkeläisten oma olohuone. Näin lähdimme tilapäiskäyttökonseptien avulla rakentamaan Colosseumista yhteisöllistä, monikulttuurista, lämminhenkistä ja kaikille avointa Myyrmäen omaa olohuonetta.

Kuva 1. Maalasimme tapahtumapäivänä maahan M.Y. Festin merkkejä, joiden oli tarkoitus auttaa kävijöitä löytämään perille ja samalla elävöittää katukuvaa.

 

Tilapioneerit luomisen ytimessä – konseptin luomisprosessin vaiheet

Tausta ja tarpeet konsepteille

Kurssin aikana meille kävi puhumassa laaja kirjo eri asiantuntijoita ja toimijoita liittyen kaupunkikulttuuriin, kiinteistöjen tilapäiskäyttöön ja muihin kurssia koskeviin teemoihin kuten kaupunkiaktivismiin ja Myyrmäen kaavoitukseen. Eri toimijoilta nousi esiin paljon samankaltaisia mutta myös toisistaan eroavia intressejä sekä Myyrmäen että Colosseumin tulevista käyttötarpeista. Vantaan kaupungin näkemys Myyrmäestä oli kaupungin strategian mukaan hyvin potentiaalinen ja elinvoimainen kaupunginosa, jota halutaan kehittää esimerkiksi taiteen, kulttuurin ja festivaalien sekä suurten liikuntatapahtumien alueena (Järnefelt, 2018). Vantaan kaupungin asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala (2018) kertoi luennollaan tarkemmin Myyrmäen kaavarungosta ja tulevaisuudennäkymistä, joissa pääkohdiksi muodostuivat Myyrmäen kehittäminen kasvavaksi ja tiivistyväksi kaupunginosaksi. Vantaan kaupungin Myyrmäkeä koskevia tavoitteita ovat ”viihtyisä ja vehreä asuinympäristö ja elinvoimaisena kehittyvä keskusta, jossa kohtaavat ihmiset, palvelut, työ ja sujuva liikkuminen” (Rajala, 2018). Colosseumin kiinteistön sijoittajalla ja vuokranantaja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo näkee selkeitä eri kehityssuuntia Colosseumille. Päätavoitteena Elolla on muuntaa entisen valtionyhtiön pääkonttori julkiseksi tilaksi ja länsivantaalaisten omaksi “olohuoneeksi” (Ojala, 2018). Kyseiseen tavoitteeseen myös me Tilapioneerit tartuimme erityisen vahvasti, ja pyrimme toteuttamaan ja testaamaan tavoitetta parhaamme mukaan myös kaupunkitapahtumassamme M.Y. Festissä. Olohuone-tavoitteen lisäksi Elo haluaisi saada Colosseumiin monipuolista käyttöä esimerkiksi pelkän toimistokäytön sijaan. Newsecin Eero Ojalan (2018) mukaan Elo on suunnitellut Colosseumiin aikuiskoulutusta, liiketilaa, vapaa-ajan ja kulttuuritoimintoja, co-workingia ja toimistoja sekä mahdollisesti majoitustoimintaa. Edellisiin verrattuna melko erilainen mutta alueella varsin vaikuttava toimija, aktiivinen yhteistyökumppanimme Myyrmäki-liike esitteli kaupunginosan vahvuuksiksi muun muassa koulutuksen, kulttuurin, yhdyskuntarakenteen, liikunnan ja elämyksellisyyden (Niskanen, 2018). Sekä Elon että Vantaan kaupungin suunnitelmissa ja visioissa Myyrmäen ja Colosseumin varalle esiintyivät pitkälti Myyrmäki-liikkeen nimeämät vahvuudet. Erilaisuudestaan huolimatta sain käsityksen, että miltei kaikki meille kurssin aikana tutuksi tulleet Myyrmäessä ja Colosseumissa vaikuttavat toimijat pyrkivät hakemaan puhtia alueen kehitykselle samoista voimavaroista, eli esimerkiksi juuri koulutuksesta, kulttuurista, vehreydestä ja taiteesta. Edeltävistä hyvinkin poikkeava alueen toimija, taiteilija Jesse Pasanen Street Art Vantaalta näkee potentiaalin monissa samoissa tekijöissä kuin muut esittelemäni toimijat. Taiteilijana hän kuitenkin painottaa katutaiteen merkitystä Myyrmäen alueella ja pitää sen huomioimista sekä Colosseumin käyttötarkoituksissa että koko Myyrmäen aluekehityksessä tärkeänä. Kaikesta kuulemastamme voi muodostaa johtopäätöksen, että Myyrmäellä on paljon potentiaalia ja eri toimijoiden intressit sen tulevaisuudesta kohtaavat ainakin jollain tasolla; kaikilla tuntuu olevan samankaltainen käsitys alueen vahvuuksista ja yhteinen päämäärä niiden hyödyntämismahdollisuuksien suhteen tulevaisuuden kaupunkikehityksessä.

Muun muassa edeltävien tietojen ja tarpeiden pohjalta käärimme hihamme ja iskimme kätemme saveen ja rupesimme ideoimaan juuri Myyrmäkeen sopivaa kaupunkitapahtumaa Colosseumin tiloihin. Samalle pidimme mielessä, että tapahtuman konsepteja saataisiin mahdollisesti kehitettyä myös pidempiaikaiseen, myyrmäkeläisten toiveisiin vastaavaan käyttöön – kurssin tarkoituksenahan on testata tilapäiskäyttökonsepteja tapahtumassa mutta sillä ajatuksella, että niistä voitaisiin rakentaa jotain kestävämpääkin.

Konseptien ideointi

Tilapäiskäyttökonseptien ideoimisvaiheessa mielikuvitustamme rajoittanut mikään. Saimme nimittäin kiinteistön omistajalta selvät ohjeet ideoida villisti, mikä olikin huomattavasti toivotumpaa kuin hillityt ja varovaiset konsepti-ideat. Tarkoitus oli heittää ilmoille mahdollisimman paljon mahdollisimman mielenkiintoisia, mielikuvituksellisia ja monipuolisia konsepteja tapahtumaa varten, ja aivoriihen jälkeen ruveta kehittämään konsepteja oikeasti käyttökelpoisiksi. Oli tärkeää, ettei yhtäkään konseptia ei lytätty heti alkuunsa, vaan kaikkia kohdeltiin yhdenvertaisina ja potentiaalisina ideoina. Näin kaikilla kurssilaisilla oli mahdollisuus ajaa eteenpäin juuri sitä omaa sydäntä lähellä olevaa, vaikkapa rakkaan harrastuksen inspiroimaa konsepti-ideaa, oli se sitten ihan mitä tahansa. Tässä vaiheessa syntyi todella paljon erilaisia ideoita, joista kurssilaisten omat mielenkiinnon kohteet nousivat pintaan, sillä niiden pohjalta on luonnollisesti helppoa, mukavaa ja innostavaa lähteä kehittämään konsepteja. Ideoidessamme säilytimme kuitenkin koko ajan mielessä myös alueen ominaispiirteet, ja yritimme konsepteillamme vastata paikallisten mahdollisiin haluihin ja toiveisiin: sopiiko tämä konsepti Myyrmäkeen? Miksi tai miksi ei? Onko konsepti potentiaalinen alueen luonteen ja asukkaiden toiveiden kannalta? Miten konseptia voisi räätälöidä vielä paremmin alueelle sopivaksi?

Näin syntyivät toinen toistaan kekseliäämmät konseptien siemenet, joista valikoimme parhaat, toteutettavimmat ja alueelle sopivammat, joita lähdimme kylvämään ja kehittämään. Erityisesti esille nousivat teemat katutaide, esittävä taide, osallistava toiminta, ruokamyynti ja erilaiset työpajat. Taiteeseen liittyvät konseptit olivat ehkä kaikista konsepteista eniten ehdotettuja ja suosituimpia ja käsittivät todella laajan skaalan eri taiteen muotoja, kuten valokuvataide, tanssi, graffiti-/katutaide ja musiikki. Lisäksi ideoitiin myös paljon erilaisia taidetyöpajoja. Monet konseptit yhdistyivät toisiinsa, jolloin ne muodostivat eheämpiä ja koherentimpia kokonaisuuksia, joita oli hyvä lähteä työstämään pidemmälle. Muutamia ideoita myös karsiutui pois niiden kalliin hinnan, yhteistyökumppanien puutteen, liian kiireisen toteutusaikataulun tai ylipäätään hankalan toteutettavuuden vuoksi. Monesti kävi myös niin, että jokin osa konseptia jäi toteuttamatta, mutta kokonaisuudessaan konsepti saatiin toteutukseen. Esimerkkinä tästä oli konsepti Katutaidetta kaikille, jonka ideana oli osallistaa nuorisotaloja ja vanhainkoteja tekemään taidetta tapahtumaamme jo etukäteen ja siten houkutella kyseiset vaikeasti tavoitettavammat ikäryhmät paikalla. Tämä jäi kuitenkin pitkälti ajatuksen tasolle lähinnä puutteellisen aikataulun vuoksi, vaikka ainakin nuorisotalot olivat todella kiinnostuneita osallistumaan kyseiseen konseptiin. Tapahtumaan saatiin kuitenkin runsaasti katutaidetta yleisön ihailtavaksi ja myös mahdollisuus tehdä taidetta itse esimerkiksi tussityöpajaan osallistumalla. Loppujen lopuksi siis yllättävänkin moni ja melkein jokainen konsepti onnistuttiin työstämään käytännön toteutukseen asti, ainakin jollakin tavalla.

Konseptien ennakkotestaaminen

Konsepteja ennakkotestattiin kahdella tavalla: ”pitchaamalla” ne muille kurssilaisille ja tekemällä haastattelu omaa konseptia koskien. Ideoimani ja työstämäni ruokaan keskittyvä konsepti Makuja Myrtsistä oli hieman vaihtelevissa muodoissa mukana alusta asti. Tästä eteenpäin keskityn tekstissäni kaikista konsepteista erityisesti siihen. Ajoittain sekavan konseptien luomisprosessin aivoriihivaiheen jälkeen lähdimme kehittämään konsepteja käytännöllisemmälle tasolle. Tässä apuna toimivat konseptikortit, joista käy ilmi konseptin perusidea (kuva 2). Tavoitteena oli myös ennakkotestata oma konsepti muulle ryhmälle pitchaamisen muodossa, eli saada se vaikuttamaan mahdollisimman vakuuttavalta, houkuttelevalta ja toteutettavalta. Sain pitchauksestani hyvää palautetta ja kurssitoverieni mielestä konsepti kuulosti hyvältä, tarvittavalta ja toteutettavalta. Kaikilla oli yhteisymmärrys ja yhtenevä mielipide siitä, että tapahtumaan hankitaan ruokamyyntiä kaiken muun ohjelman ohella.

Kuva 2. Konseptikortti Makuja Myrtsistä -ruokakonseptista

Ennakkotestauksen toinen vaihe oli konseptiin liittyvän haastattelun toteuttaminen. Minun ja parini Ella Hyvösen haastateltavana oli paikallinen ruokatoimija Laura Vallittu (Marainvest N&K Oy, Myyrmäen toimipisteiden Topparin ja Rio Granden esimies). Tiedustelimme haastateltavalta muun muassa hänen mielipidettään konseptimme potentiaalista, toteutettavuudesta ja kannattavuudesta ruokayrityksen näkökulmasta. Lisäksi kyselimme kehitysideoita konseptiamme varten, täysin uusia konseptiehdotuksia ja muita kommentteja tapahtuman toteutusta varten. Kaiken kaikkiaan Vallittu piti konseptiamme hyvänä ja potentiaalisena, mutta yrittäjän näkökulmasta konsepti ei vaikuttanut hänelle kannattavalta. Vallittu oli myös itse kiinnostunut lähtemään mukaan konseptin toteuttamiseen, mutta oli epävarma yrityksen resurssien riittävyydestä. Vallittu neuvoi houkuttelemaan ruokayrityksiä osallistumaan tarjoamaan niille näkyvyyttä. Yleisesti hän piti tapahtuman menestyksen kannalta enemmän uhkana kuin mahdollisuutena sitä, ettei kohderyhmää ole rajattu kovinkaan tarkasti. Hän toivoi tapahtumaa, jolla on jokin selkeä teema ja kohdeyleisö, joka ei kuitenkaan ole liian suppea, sillä epämääräinen yleisötapahtuma voi olla hieman huono houkuttelemaan väkeä paikalle. Halusimme kuitenkin pitää kaupunkitapahtumamme ihan kaikille avoimena, joten emme päätyneet kaventamaan kohderyhmäämme. Tiedostimme kuitenkin sen, että kohderyhmämme kaikki saattaa olla haastava toteuttaa, mutta loppujen lopuksi tapahtumamme tarjosi jokaiselle jotakin ja onnistui todella hyvin haastavasta kohderyhmästä huolimatta.

Makuja Myrtsistä -konseptin ennakkotestaamisen perusteella konsepti oli toimiva ja valmis toteutukseen hiottavaksi. Konsepti ei ollut pitchauksessa eikä haastattelussa vielä niin pitkälle suunniteltu, että käytännön kehitysehdotuksia olisi oikeastaan saatu. Vasta ennakkotestaamisen jälkeen konseptia lähdettiin rakentamaan toden teolla, mikä jatkui ruokayrittäjiä kontaktoiden.

 

Ohjelmakonseptit – teoriassa, käytännössä & kehityksessä

Oman konseptin esittely

Makuja Myrtsistä -konseptin idea ja peruspiirteet käyvät ilmi jo edellä esitetystä konseptikortista (kuva 2). Kyseessä oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan ravintolapäivää muistuttava ruokatapahtuma, jossa olisi ruokamyyntiä sekä yritysten että yksityishenkilöiden toimesta. Ideana oli saada joitakin ruokarekkoja tapahtumaan, etenkin Colosseumin etupihalle ulko-ovien eteen herättämään ohikulkijoiden mielenkiinto ja houkuttelemaan ihmisiä tapahtumaan. Ruokarekkojen tarjonnasta olisi myös mukava nauttia hyvän sään sattuessa etupihalla. Kaupallisten ruokarekkojen lisäksi halusimme saada myös paikallisia osallistumaan ruokakonseptiin ravintolapäivän tyylisesti, eli myymään mitä tahansa itse valmistamaansa ruokaa tai juomaa tapahtumaan. Halusimme integroida konseptiimme myös Myyrmäelle ominaisen monikulttuurisuusaspektin saamalla paikallista ulkomaalaistaustaista väestöä myymään tapahtumaan kenties omien kulttuuriensa perinneruokia tai muuta vastaavaa. Näin konseptin avulla onnistuttaisiin myös avartamaan tapahtumaan osallistuvien ruokamaailmankuvaa: ehkä pääsisi maistamaan itselleen täysin uusia ruokia tai juomia mistä ei ole koskaan kuullutkaan, ja näin voisi löytää vaikka uuden lempiruoan tai jopa kokonaan uuden ruokakulttuurin arkisen syömisen iloksi.

Vaikka konsepteja kehittäessä pyrittiin aina rajaamaan jonkinlainen kohderyhmä konseptille, niin Makuja Myrtistä kohderyhmään kuuluvat yksinkertaisesti kaikki. Kohderyhmää tarkennettaessa ajattelimme sen kohdistuvan erityisesti ruoasta ja eri ruokakulttuureista kiinnostuneisiin, mutta pääasiassa konsepti oli jokaiselle meistä tarkoitettu, sillä kaikki syövät ja suurin osa myös pitää syömisestä ja ruoasta (ainakin minä!). Konseptin tarpeen perustelimme siten, että ruoka houkuttelee paikalle ihmisiä ja tekee tapahtumaan osallistumisesta ja siellä ajan viettämisestä helpoksi ja vaivattomaksi, sillä ei tarvitse huolehtia omien eväiden mukaan ottamisesta tai kesken päivän kotiin tehtävästä syöntireissusta. Etenkin lapsiperheiden kohdalla tämä oli mielestämme suuri etu. Myös se, että ihmiset yksinkertaisesti viihtyvät tapahtumissa pidempään kun on huolehdittu maukkaasta ruokatarjonnasta ja aiemmin mainittu ruokamaailmankuvan avartuminen olivat osana konseptin toteuttamisen tarvetta. Ruoka on myös olennainen osa olohuonetta, jota pyrimme tapahtumallamme myyrmäkeläisille luomaan.

Konseptin toteuttamiseen ei tarvita mahdottoman suuria resursseja, tulee vain ottaa yhteyttä ruokayrittäjiin ja saada heidät kiinnostumaan tapahtumaan osallistumisesta, minkä ei luulisi olevan turhan vaikeaa yrittäjien todennäköisesti tehdessä voittoa tapahtumassa. Paikallisille yksityishenkilöille tapahtumaa tulisi markkinoida huolellisesti ja innostavasti, jotta heitä kiinnostaisi osallistua. Esteenä tai haasteena kaikelle tälle saattaisi olla ainoastaan se, ettei löydy kiinnostuneita yrittäjiä eikä yksityishenkilöitä. Konseptin mahdollisuus olisi puolestaan se, että sekä ruokamyyntiä harjoittavat yrittäjät ja yksityishenkilöt että konseptiin osallistuneet asiakkaat/kävijät pitäisivät konseptia hyvänä ja onnistuneena, jolloin konseptista saataisiin mahdollisesti kehitettyä säännöllisesti tapahtuva. Suunnittelimme konseptin erityisesti järjestämäämme tapahtumaa varten, mutta mikään ei estä sitä, ettei se voisi olla osittain jatkuva. Esimerkiksi konseptin kaltaisia tapahtumia voitaisiin järjestää monta kertaa vuodessa. Konsepti ei kuitenkaan soveltuisi kiinteistöön täysin jatkuvaan jokapäiväiseen käyttötarkoitukseen sen tapahtumakaltaisen luonteen vuoksi.

Suunnitelmasta käytäntöön

Kuva 3. Ruokarekkoja ja -kojuja M.Y. Festissä Colosseumin etupihalla tapahtumapäivänä.

Toteutuiko tämä konsepti sitten tapahtumassa lainkaan ja jos toteutui, niin miten se onnistui? Kyllä, konsepti toteutettiin lauantaina 5.5 osana kaupunkitapahtuma M.Y. Festiä, tosin hieman muunneltuna ja pelkistettynä, mutta kaiken kaikkiaan konseptin toteutus oli niin sanotusti 5/5. Onnistuimme hankkimaan tapahtumaan useita erilaisia ruokayrittäjiä, jotka tarjosivat tapahtuman kävijöille maukasta purtavaa nälän yllättäessä. M.Y. Festissä ruokayrittäjiä oli yhteensä 6: Naughty BRGR, Quickies, Loving Hut, Kotifalafel, Pinkbeatoy ja Tonibell-jäätelöauto. Neljä ensimmäistä tarjosivat kukin erilaista, oman tyylistään lämmintä ruokaa sekä jotkut muutamia jälkiruoka-annoksia, kun Pinkbeatoy puolestaan keskittyy pelkkään jälkiruokatarjontaan suklaalla kuorrutettujen, makeiden lisukkeiden kanssa tarjottavien hedelmä- ja marja-annosten muodossa. Tonibell-jäätelöauto piti huolen jäätelöhimon sammuttamisesta aurinkoisena tapahtumapäivänä. Tarjolla oli siis erittäin monipuolinen valikoima ruokaa: burgereita, aasialaista vegaaniruokaa, falafel-rullia ja perinteistä katuruokaa ja paljon muuta. Omaksi harmikseni tapahtumaan aluksi lupautunut Lieke Coffeen barista Jarno joutui perumaan osallistumisensa, emmekä saaneet nauttia ammattibaristan valmistamasta laatukahvista. Itse kahvin suurena fanina ja ehkä vähän kahvihifistelijänänkin olin pettynyt tästä käänteestä, sillä Jarnon kahvi olisi ollut kirsikka muuten täydellisen kattavan kakun (ruokatarjontamme) päälle. Joka tapauksessa ruoka maistui tapahtuman kävijöille ja meille järjestäjille ja oli hyvin relevantti osa M.Y. Festiä, ainakin jos minulta kysytään.

Konsepti kehityksessä

Mitä konseptista sitten jäi pois, ja mitä olisi voinut tehdä toisin? Konseptiin alun perin suunnittelemamme ravintolapäivä-osuus jäi uupumaan toteutuksesta, eli paikallisten yksityishenkilöiden houkutteleminen osaksi ruokamyyntiä ei koskaan lähtenyt käyntiin. Ehkä ongelmana oli lupien saaminen ravintolapäivää vastaavaa ruokamyyntiä varten, ehkä ajan puute tai mahdollisesti suuri työmäärä paikallisten mukaan saamisessa ja konseptin markkinoimisessa. Ehkä konseptin toteuttamiseen ei myöskään saatu johtohahmoa, jolloin se haihtui pois ja unohtui muiden konseptien jyllätessä vahvoina eteenpäin. Omasta mielestäni puuttumaan jäänyt osa konseptia olisi ollut mukava lisä tapahtuman ohjelmassa, muttei kuitenkaan välttämätön. Jos olisin pitänyt sitä välttämättömänä, olisin toki itse ajanut sitä tarmokkaammin eteenpäin. Tapahtuma oli joka tapauksessa erittäin onnistunut, loistava ja menestyksekäs, ja oli hienoa saada niinkin moni niin mahtava ruokayrittäjä mukaan M.Y. Festiin. Mielestäni konseptin toteutunut osa toimi todella hyvin, enkä keksi mitään kehitettävää siinä. Kiitos kurssikavereilleni konseptin mahtavasta toteuttamisesta! Ainoa kehityskohde koko konseptille olisi minun mielestäni se, että ensi kerralla saataisiin toteutettua myös yksityishenkilöitä ja paikallisia osallistava osa konseptia. Loppujen lopuksi antaisin kuitenkin konseptin toteutumiselle arvosanaksi täydet 5/5.

Kuva 4. Katuruoka-antia M.Y. Festissä.

 

 

 

 

 

 

Lähteet

Järnefelt, M. (2018). Myyrmäki kokeilu- ja kehitysalustana -luento.

Ojala, E. (2018). Operaatio #Rajatorpantie8 -luento.

Rajala, J. (2018). Myyrmäen kaavarunko -luento.

Niskanen, P. (2018). Myyrmäki-liike -luento.

 

 

– Saara Varis

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *